Hyppää pääsisältöön

Digirata: Laki kulkee junan mukana

Ilman yhteisiä pelisääntöjä Euroopan raideliikenne olisi kaaos. Erityisesti rautatiesektorilla jäsenvaltiot ovatkin luovuttaneet EU:lle säädösvaltaa. Mitä kaikkea Digiradassa pitää ottaa juridisesti huomioon, kun Suomen rautatieliikennettä kehitetään?

Digirata-työskentelyssä juridiikka on hyvä olla selvillä hyvissä ajoin. Muuten voidaan päätyä harmaalle alueelle, jossa tehtyä ratkaisua ei saada hyväksytettyä Suomessa kaupalliseen liikenteeseen.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Esko Sandelin on seurannut ERTMS:n (European Rail Traffic Management System) kehitystä jo parikymmentä vuotta. Sandelin vetää projektipäällikkönä myös Digiradan Juridiikka-osaprojektia. Kysytäänpä häneltä, miten juridiikka Digiradassa huomioidaan.

Säännöstä moneen lähtöön

EU:lla on toimivalta antaa rautatieliikennettä koskevia säännöksiä, joita Suomen tulee jäsenmaana noudattaa. Säännösten noudattamista valvoo komissio. Digirataan vaikuttava säädöskehikko on jo nyt selvillä. Jos Digirataa tehdessä ilmenee selvitystä vaativia innovatiivisia teknisiä ratkaisuja, selvitetään lisää, miten ne sopeutuvat juridiikkaan.

EU:n säännöksiä

Asetukset – sitovat suoraan toimijoita
Direktiivit –  pantava täytäntöön kansallisilla säädöksillä (laki, asetus, määräys)
 
Kansalliset säädökset – notifioitava eli ilmoitettava EU:lle, jossa säädökset tarkastetaan ja huolehditaan, etteivät ne ole ristiriidassa EU:n säännösten kanssa
 
DigiRataa koskevia säännöksiä
 
Yhteentoimivuus- ja turvallisuusdirektiivit
Asetus Euroopan Rautatievirastosta (ERA)
Erityisesti ERTMS:ia koskeva Ohjaus, hallinta ja merkinanto yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (OHM YTE tai CCS YTE) (Technical specification for interoperability to Control and Command System, CCS TSI)
Euroopan laajuinen liikenneverkko-asetus (TEN-T ydin- kattava ja niihin liittyvät käytävät)
Verkkojen Eurooppa (CEF eli Connecting Europe Facility) –ohjelma

Miten näistä pysyy kärryillä?

EU:n säädöksistä pyritään olemaan perillä monilla eri tavoilla. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on omat lakisääteiset tehtävänsä: liikenneministerillä on tehtäviä ministerineuvostossa ja ministeriön virkamiehillä komission kanssa. Liikenne- ja viestintävirastolla on lakisääteisenä tehtävänä osallistua ERA:n työryhmiin ja EU:n turvallisuus- ja yhteistyökomiteaan, lisäksi se osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön verkostoissa ja muissa tilaisuuksissa.

DigiRata-hankkeen velvollisuuksiin kuuluu kiinteä yhteistyö ja tiedon jakaminen eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö ja tiedon saanti perustuu hankkeessa työskentelevien yhteyksiin.

Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on?

Kansainvälisesti osallistuminen toimii erilaisten instituutioiden kautta. Monilla instituutioilla on myös suora osallistumisoikeus EU:n säädösten valmistelutyöhön.

Rataverkosta vastaavat EU:n säännösten mukaan rataverkonhaltijat. Rataverkonhaltijat, kuten Väylä, voivat osallistua kansainväliseen yhteistyöhön esim. EIM:n (European Rail Infrastructure Managers) kautta ja liikennöinnistä vastaavat rautatieyrittäjät, kuten VR, esim. CER:n (The Community of European Railway and Infrastructure Companies) kautta.

Rautatiealan teollisuudella on myös omat lobbarinsa (mm. European Rail Industry UNIFE), jonka toimintaan suomalainen teollisuus voi osallistua.

Kun Suomi on maantieteellisesti ”saari”, miksi EU-lainsäädäntö on tärkeää?

Suomi on tosiaankin toiminallisessa mielessä EU:n suuntaan rautateiden ”saari”, vaikka säädöksellisesti kuuluukin yhtenäiseen eurooppalaiseen rautatiealueeseen.

Tapauksissa, joissa ei vaaranneta EU:n yhtenäisen rautatiealueen yhteentoimivuutta, voisi Suomelle olla mahdollista hakea poikkeusta (derogation) EU-sääntelyyn. Tämä olisi kuitenkin lopputulokseltaan hyvin epävarma, sillä EU:ssa päätöksenteossa on poliittisiakin piirteitä. Siellä pohditaan, millaisen esimerkin poikkeuksen myöntäminen yhdelle antaisi muille maille.

Ovatko lakiasiat jääneet joskus selvittämättä, mitä silloin tapahtuu?

Suomessakin on – rautatiesektori mukaan lukien – jouduttu komission käynnistämään rikkomusmenettelyyn tai sen uhkaan (Pilot-menettely), jos kansallinen laki ei ole vastannut EU-säännöksiä. Kuuluisimpia lienevät EU:sta käytettyinä tuotujen autojen verotus ja aiottu kevytautolaki.

Jos asiassa ei peräännytä esimerkiksi korjaamalla kansallista lakia, tai selvitykset komission aloittamassa Pilot-menettelyssä eivät tyydytä, komissio voi nostaa Suomea vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa. EU-tuomioistuimen kielteisen päätöksen toimeenpanon pakotteena on viime kädessä taloudelliset sanktiot.

Lopuksi: mitä projektipäällikön työpäivään kuuluu?

Normipäivä voi kulua vaikkapa ERA:n järjestämässä ERTMS- tai rautateiden rekistereihin liittyvässä muissa työpajoissa tai kokouksissa ERA:n kokouspaikassa Lillessä.  Jos matkoja ei ole, työpäivät kuluvat Traficomissakollegojen kanssa säädöksien implementointia suunnitellessa ja erilaisissa projekteissa.

Maanantait ja perjantait pyrin viettämään Digirata-hankkeen projektihuoneessa. Siellä tapahtuu erittäin tärkeä kanssakäyminen ja yhteistyö osaprojektien välillä. Olen seurannut EU:n ERTMS-kehittämistä pitkään myös muiden töitteni ohella. Minulle onkin ollut suuri ilo tai nautinto päästä mukaan Digirata-hankkeeseen ja antamaan oma panokseni selvitystyöhön.