Käyttäjien tyytyväisyys rautateiden liikenteenhallinnan järjestelmiin hyvällä tasolla
Operatiivisten tietojärjestelmien käytettävyys ja toimintavarmuus ovat keskeisiä tekijöitä täsmällisen junaliikenteen ja korkealaatuisen liikenteenhallinnan taustalla. Vika operatiivisessa tietojärjestelmässä voi pahimmillaan keskeyttää koko junaliikenteen ja pienemmätkin hidastelut aiheuttavat vähintäänkin turhautumisen tunteita tietojärjestelmien käyttäjissä. Finrail toteutti käyttäjäkyselyn liikenteenhallinnan järjestelmistä.
Finrail kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä sekä omille operatiivisille käyttäjäryhmille että muille rautatieliikenteen toimijoille, kuten rautatieliikenteen harjoittajille ja radanpidon yrityksille. Isoimpana käyttäjäryhmänä Finrailissa ovat liikenneohjaajat. Väylä vastaa asetinlaitteiden, niihin liittyvien tietoliikenneyhteyksien sekä operatiivisessa käytössä olevan viestintäjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä. Väylän vastuulla olevien työkalujen kehittäminen tapahtuu tiiviin yhteistyön ja aktiivisen viestinnän kautta.
Finrail toteutti joulukuussa 2019 pikaisella aikataululla palautekyselyn Finrailin kehitys- ja ylläpitovastuulla oleville liikenteenhallinnan järjestelmille. Kysely kohdistui seuraaviin tietojärjestelmiin: REAALI, YKÄ, LOKI, KUPLA, RUMA, POHA, JETI, KURPPA, KUTI, VALTSU, Trakedia, LOIKKA, LIIKE ja MOKA. Kauko-ohjausjärjestelmät ja Väylän vastuulla olevat työkalut rajattiin tässä kyselyssä ulkopuolelle. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 786 kappaletta.
”Voimme vastausten perusteella todeta, että lähtötaso ja yleinen tyytyväisyys erityisesti liikenteenhallinnan järjestelmiin on todella hyvä. Yli 80 % käyttäjistä on sitä mieltä, että kyseisten järjestelmien toimintavarmuus ja käytettävyys ovat hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla”, kertoo johtaja Mikko Natunen Finrailista. Tulokset ovat myös synkronissa sen faktan kanssa, että vuoden 2019 aikana liikenteenhallinnan tietojärjestelmien kokonaisuudessa ei tapahtunut yhtään kriittiseksi luokiteltua häiriötä, joka olisi aiheuttanut merkittäviä myöhästymisiä junaliikenteelle.
Arvokkaita avovastauksia ja kehitysideoita
Hyvistä arvioista huolimatta kyselyssä nousi esille myös alhaisempia arvosanoja sekä paljon arvokkaita avovastauksia ja kehitysideoita.
”Järjestelmien tuotepäälliköt ovat käyneet kyselyn tulokset läpi omien järjestelmiensä osalta. Tuotepäälliköiden yhteenvetojen perusteella avovastausten ehdotuksista melko suuri osa on jo valmiiksi nykysovellusten tai isompien erillisten kehitysprojektien (esim. ENNE-projekti) toteutuslistoilla”, Natunen kertoo. Toisaalta joitakin täysin uusiakin ideoita tuli, joita on jo päätetty edistää toteutukseen palvelun toimittajan kanssa.
Seuraavia askelia järjestelmien käyttäjätyytyväisyyden mittaamisen kehityksessä ovat näillä näkymin kyselyn kohteena olevien järjestelmien määrän laajentaminen ja kyselyn toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan suoraan itse sovelluksissa, erityisesti mobiilisovelluksissa.
”Toinen keskeinen vielä työn alla mittaroinnin kohde ovat järjestelmiemme pienemmät viat, jotka eivät aiheuta merkittäviä liikennevaikutuksia ja jotka eivät siten nouse esiin junien myöhästysseurantojen kautta. Näiden vikojen tiedonkeruuta yhtenäistämällä ja vakioimalla pyrimme ensivaiheessa saamaan oikean tilannekuvan näiden pienempien arkea häiritsevien ongelmien massasta, jotta voimme keskittää resursseja ja toimenpiteitä oikeisiin kohteisiin”, Natunen sanoo.
Pääkäyttäjätoiminnan avulla parempaa kehitystyötä
Finrailissa on aloittanut järjestelmien pääkäyttäjätoiminta, jota on kehitetty yhteistyössä operatiivisen puolen ja kehityksen kanssa. Kaikille operatiivisille tietojärjestelmille on nimetty tuotepäälliköt sekä yksi tai useampia pääkäyttäjiä, jotka toimivat paikallisesti parhaina asiantuntijoina kyseisten järjestelmien osalta.
”Pääkäyttäjät ovat avainroolissa tiedonvälityksessä molempiin suuntiin – käyttäjiltä suoraan kehitykseen, kuten uudet ideat ja kehitysehdotukset ja toisaalta kehityksestä käyttäjille, esimerkiksi jo tiedossa olevat ja päätetyt kehitystoimet, sovellusten uusien ominaisuuksien hyödyntäminen. Tavoitteena on nostaa asioita aktiivisesti esiin, niin saamme vieläkin parempia työkaluja operatiivisen toiminnan tueksi”, Natunen kehottaa.
