Uudet vakiotuloreitit vähentävät lentojen päästöjä
Helsinki-Vantaan uudet vakiotuloreitit lyhentävät lentojen lähestymisiin käytettävää matkaa. Ne myös maksimoivat jatkuvan liu’un menetelmän käytön vähentäen näin polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä sekä melua.
ANS Finland haluaa tarjota maailman ympäristömyönteisimmän ilmatilan, konkreettisesti tähän suuntaan vievät Helsinki-Vantaan uudet vakiotuloreitit.
Helsinki-Vantaalla on kolme fyysistä kiitotietä, joita käytetään molempiin suuntiin ja joille jokaiselle on 6–8 vakiotuloreittiä. Suomen lennonjohtokeskuksen lähestymislennonjohdon apulaispäällikkö ja lennonjohtaja Jari Lanteri kertoo, että vakiotuloreittien tehtävänä on ohjata lentokenttää lähestyvä liikenne sujuvasti ja ennakoitavasti halliten liikennevirtoja. Lentoreittejä ohjaavat säännökset melusta ja esimerkiksi päiväsaikaan kello 6–21 välillä voidaan käyttää lyhempiä reittejä kuin yöaikaan.
Kiitotietä pyritään käyttämään sekä laskuissa että nousuissa vastatuuleen. Silloin lentokoneen maanopeus on pienempi verrattuna siihen, miten kone liikkuu suhteessa sitä ympäröivään ilmamassaan.
Vuosittain mittavat vaikutukset
Huhtikuussa käyttöön otetut uudet vakiotuloreitit lyhentävät lähestyvän lentokoneen matkaa lähestymissuunnasta riippuen reilulla 11 kilometrillä. Onko se paljon vai vähän?
Kun huomioidaan, että Helsinki-Vantaalla arkisin on noin 300 laskeutumista, vuorokaudessa uusi käytäntö tarkoittaa yli 3 000 kilometrin säästöä yhteenlasketussa lentomatkassa.
Mittaluokka kasvaa suureksi, kun tarkastellaan vaikutusta vuositasolla. Viime vuonna Helsinki-Vantaalle laskeutui 94 000 lentoa ja sillä liikennemäärällä yksittäisen lennon kuusi mailia kasvaakin jo miljoonaksi kilometriksi. Yhden vuoden aikana lennot lyhenevät matkan, jolla pääsisi maapallon ympäri 25 kertaa.
Se tarkoittaa merkittävää säästöä polttoaineen kulutuksessa ja samalla myös mittavaa vähennystä hiilidioksidipäästöissä.
Ennakoitavuus paranee
Matkan lyhentämisen lisäksi uudistus on tuonut muitakin merkittäviä etuja.
”Uuden käytännön myötä lentoyhtiöt ja lennonjohto pystyy paremmin ennakoimaan, miten laskeutuvan lentokoneen profiili eli korkeus suhteessa reittiin tulee kulkemaan”, Jari Lanteri kertoo.
Aiemmin Helsinki-Vantaan lähestymislennonjohdon lennonjohtaja on liikennettä jouduttaakseen ja reittiä lyhentääkseen joutunut tekemään paljon manuaalista työtä ja ohjeistanut lentäjää määräämällä koneelle ohjaussuuntia.
Nyt usein riittää, että lennonjohto antaa koneelle ainoastaan yhden selvityksen, jossa määritellään lentoreitti kiitotien kynnykselle saakka. Sen saatuaan lentokoneen tietokone laskee sisäänlentosuunnat ja lentokone lähestyy niiden mukaisesti käyttäen omaa navigointiaan.
Uuden konseptin mukainen toiminta parantaa myös turvallisuutta, kun kenttää lähestyvä lentokone tarvitsee aina eri luvan kääntyäkseen kohti kiitotien loppuosaa ja muuta lähestyvää liikennettä, eikä tilannetta enää tarvitse ehkäistä lennonjohtajan toimesta ohjaussuuntia käyttämällä.
Lähestyminen optimaalisella korkeudella
Uudessa toimintamallissa lentokoneen tietokone laskee tarkemmin myös optimaalisen korkeuden. Tämä on merkittävä parannus aiempaan, jolloin lentokoneet lähestyivät lentokenttää tyypillisesti tarpeettoman korkealla.
”Kun lentokone on sitten alentanut korkeutta reitin lyhentyessä liikennevirtaan nähden optimaaliseksi, vauhtia on pitänyt ottaa pois aerodynaamisesti jarruttamalla tai lentoprofiilia manipuloimalla. Se on käytännössä tarkoittanut energian tuhlausta”, Lanteri huomauttaa.
Parempi ennakoitavuus maksimoi polttoainetta säästävän jatkuvan liu’un menetelmän käytön. Menetelmällä voidaan vähentää polttoaineen kulutusta niin, että lähestymisvaiheen päästöt vähenevät 10–30 prosenttia ja samalla myös melutaso laskee.
Tähänkin asti Helsinki-Vantaalla laskuista on toteutettu jatkuvan liu’un menetelmällä noin 70 prosenttia, mikä on kansainvälisesti huippuluokkaa.
Win–win–win-tilanne
ANS Finlandilta vakiotuloreittien konseptiuudistus on edellyttänyt noin puolentoista vuoden valmistelutöitä. Jari Lanteri kertoo, että mallia on otettu mm. Pariisi Charles de Gaullen sekä Barcelonan ja Prahan lentoasemilta ja hyödynnetty niiden keräämiä kokemuksia.
”Tutustuimme näiden lentoasemien konsepteihin ja totesimme, että meidän on mahdollista tehdä omastamme parempi”, Lanteri sanoo tyytyväisenä lopputulokseen.
Uusien vakiotuloreittien käyttöönoton ANS Finland on toteuttanut yhteistyössä Finavian ja lentoyhtiöiden kanssa. Uudistus on edellyttänyt myös kaikkien lennonjohtajien koulutusta.
”Lentoyhtiöiden ajatukset uudistuksesta ovat olleet sataprosenttisesti kannustavia. Jatkossa selvitämme asiakastyytyväisyystutkimuksella, onko uudistuksella saavutettu polttoainesäästölle ja ennakoitavimmille lentoprofiileille asetetut tavoitteet.”
Hyödyt uudistuksesta koituvat lentoyhtiöille ja luonnolle.
”Kyllä, mutta hyötyy tästä myös lennonjohto, koska työmenetelmät selkeytyvät. Muutos auttaa lennonjohtajia hahmottamaan liikennevirtoja tehokkaammin tarjoamalla siihen paremmat työkalut. Lennonjohtajan ei enää tarvitse keskittyä yhtä paljon lentojen manuaaliseen reitin ohjeistamiseen ja se vähentää myös radiokuormaa, Lanteri korostaa.
Kuva: Mika Ajomaa/ANS Finland
